Ootko unohtanu mut?

                                                   Et tunnista mua kadulla,

                                            sillä oon sulle kuin kuka tahansa.

Et tunnista ääntäni puhelimessa,

sillä oon sulle kuin kuka tahansa.

Et tunnista käteni kosketusta,

sillä oon sulle kuin kuka tahansa.

Mutta, voin olla sulle se,

jota ilman et voi elää.

Sulle..

Löysin maailman parhaimman ystävän, joka ei hylkää ja minua ymmärtää.

Yhdessä me vaikeudet voitetaan ja valloitetaan sydämet rakkaiden ihmisten.
Yhdessä nauramme hauskoille jutuille ja toisiamme tuemme.
Yhdessä joskus eksymme, mutta takaisin tielle löydämme.

Kauhulla mietin hetkeä, jolloin elämä meidät erottaa
mutta onneksi siihen on vielä aikaa ja ehdimme vielä paljon yhdessä kokemaan!

Ylhäällä: Janica (jassu) ja Urho
Alhaalla: Mä ja Duzi                   

                                                      Loooovuuuu Jassu (janica) 

Isälle......

Tulen taas pitkästä aikaa luoksesi ja haluaisin halauksia, rakkautta ja yhteistä aikaa. 

Mutta mitä saan?

Saan kuunnella huutoa, riitoja, haukkuja, pullojen kilinää.

Olen tyttäresi, mutta tuskin siitä edes välität, sillä sinulle viina on tärkeämpää kuin mikään muu.

Jos välittäisit edes hiukan minusta, tietäisit, kuinka huolissani olen. Kuinka aina iltaisin itken itseni uneen, kun olen huolissani siitä miten voit. 

Olethan sentään isäni....

Voin olla ulkoapäin kova ja vahva,

mutta sisältä heikko ja hutera.

Voin hymyillä leveämmin kuin aurinko,

mutta samalla hymyn taakse voi kätkeytyä kyynelten valtameri.
Voin sanoa, että minulla on kaikki hyvin,
vaikka oikeasti tarvitsisin tukea ja apua
kipeämmin kuin koskaan.
Voin sanoa, että ei haittaa tai ymmärrän täysin, vaikka sisimmässäni olisin murentunut hiekan kokoisiksi palasiksi ja toivonut,
että heräisin unesta, pahasta sellaisesta.
Voin sanoa että jaksan, tarkoittamatta sitä.
Voin sanoa että haluan, haluamatta sitä.

Mutta sanat; välitän, rakastan, kadun ja ikävöin tulee vain, jos todella niin tarkoitan

.